Iloa takakontista ja sateensuojasta

Eilen illalla oli syys-ukkosmyrsky. Salamat välähtelivät kuin elokuvissa ja ukkonen jyrähteli.

Minulla oli vapaapäivä ja lähdin käymään Tuomarilassa veljeni luona kyläilemässä. Paikalle tuli pari yhteistä kaveria ja pelasimme erän lautapelejä. Pelin aikana hain toistuvasti Punton takakontista kylmää kokista. Jokaisen autoilijan perusvaruste, takakontti, on mahtava jääkaapin jatke sopivan viileällä ilmalla. Ai miksen hakenut sitä kokista jääkaapista? On veljeni perheellä toki jääkaappi, mutta Punton takakontti oli tässä tapauksessa lähempänä.

Pysäköin Punton muuten jyrkkään ylämäkeen. Siinä oli veljeni taloyhtiön ainoa vieraspaikka. Käsijarru ei ole tehokkain mahdollinen, koska sitä sai kiskoa hartiavoimin ennen kuin auto suostui pysymään paikoillaan. Laitoin varmuuden vuoksi vielä vaihteen päälle.

Kotimatkalla kun myrsky oli eniten voimissaan, olin tyytyväisempi auton hankintaan kuin koskaan. Satoi, vettä velloi tiellä, oli pimeää ja syksyn lehdet lentelivät. Moottoripyörällä tai kävellen matkalla bussipysäkille olisin kastunut takuuvarmasti.

Pimeällä huomasin, että Punton ajovalot ovat huonot. En muista mainitsinko tästä jo aikaisemmin, mutta havaitsin asian jo ensimmäisillä kerroilla kun ajoin pimeällä. Minut varmasti nähdään hyvin, mutta minä en oikein näe valaisemattomia kohteita. Vihdintiellä matkalla kotiin oli penkassa kolaroitu auto, jonka huomasin niin myöhään, että en olisi ehtinyt reagoida jos paikalla olisikin ollut jotain reagoitavaa. Kolariauto oli tällä kertaa ihan turvallisesti penkan puolella ja siinä oli jo poliisin teipit päällä.