Lauantaiaamuna pakkasin itseni Puntoon heti yhdeksältä ja suuntasin keulan kohti Konalan Motonettiä. Perillä myymälä oli juuri avattu ja muita asiakkaita ei ollut kuin nimeksi. Pääsin jonottamatta varaosatiskille.
Tiskillä vahvan aamukahvin juonut jamppa aloitti keskustelun sanoin: "No minkäslaiseen vankkuriin sitä pitäisi varaosia saada?" Kerroin asiani ja jamppa palveli huumorilla, mutta ripeästi. Sytytystulpat hän haki selkänsä takaa varastosta ja suodatinta varten hän antoi minulle koodin, jolla löysin paketin itsepalveluhyllystä. "Muutahan sä et sitten tarvitsekaan", sanoi mies lyötyään tiskiin neljä NGK:n sytytystulppaa. Hän oli lopulta vain osittain oikeassa, mutta en siitä toki häntä voi syyttää. Eihän Alepankaan kassa kysy, että "Kai sä voita tarttet kans?", jos ostan pelkkää leipää.
Motonetin kuitti teki yhteensä 20,10 €. Ei paha. Näytin kassalla orjallisesti kanta-asiakaskorttiani. Mitähän hyötyä siitäkin on.. En vielä kertaakaan ole saanut mitään alennusta, mutta olen jättänyt liikkeeseen aika leveän polun tiedonmurusia siitä, minkälaisen auton omistan ja mitä osia siihen olen tarvinnut.
Niin, matkoilla Konalaan ja takaisin Punto oireili edelleen. Pelkäsin jo, että se sammuu Vihdintien liikennevaloihin, koska käynti oli niin epätasaista.
Kotiparkkipaikalla aamuauringon valossa avasin konepellin. Haynesin kirja lupasi sekä ilmansuodattimen että tulppien vaihdolle kahden jakoavaimen vaikeustasoa.
Kävin ensimmäiseksi ilmansuotimen kimppuun. Ja voi Haynes, mitä valehtelit! Eihän tuo suodattimen vaihto ollut yhdenkään jakarin homma – kirjaimellisesti. Sen saa vaihdettua ilman työkaluja ja työvaiheista konepellin avaaminen on yhtä vaikeaa kuin itse suodattimen vaihto. Oikeampi vaikeustaso olisi ehkä puolikas jakoavain.
Heti kun sain suotimen kotelon auki ja näin Puntossani olleen vanhan ilmansuotimen tajusin, että sen parasta ennen -päiväys oli toodella kauan sitten mennyt ohi. Suodatin oli liasta mustunut, karvainen ja siitepölyinen. Sillä hetkellä en pitänyt mahdottomana, etteikö pelkästään se tukkoinen suodin olisi syy kaikkiin viikolla kokemiini oireisiin.
Ja sitten tulppien kimppuun..
Tajusin aika nopeasti, että hommasta ei tule mitään ilman jonkin sortin konsultointia. Toki Haynesin kirjassa oli kohta kohdalta -ohjeet, mutta en tajunnut puoliakaan käytetyistä termeistä. Mitä tarkoitti HT lead, spark plug spanner tai electrode gap? Soitto faijalle paljasti, että tarvitsin vaihtoon joka tapauksessa tulppahylsyn, joka englanniksi siis oli spark plug spanner. Jaa. Tämän olisi jamppa Motonetissä voinut minulle halutessaan kertoa.
Seuraavaksi siis Punton keula kohti Kirkkonummea. Ajattelin, että olisi parempi tehdä tulppien vaihto katoksen alla ja tarvittaessa kokenut tulppien vaihtaja apuna. Kun käynnistin Punton, toivoin salaa, että vika olisi poistunut pelkällä ilmansuotimen vaihdolla, mutta ei. Käynti oli edelleen epätasaista ja paikoin tuntui kuin tankissa olisi ollut kengurubensaa.
Matkalla Kirkkonummelle pysähdyin Hessumobiilissa. Sieltäkin sain totuttuun tapaan ripeänhyvää palvelua. Sytytystulppahylsy maksoi Hessulta pyöreät viisi euroa. Lisäksi tilasin tuloilman esilämmitysputken, jonka havaitsin olevan rikki vaihtaessani ilmansuodinta. Palaan tähän ilmaputkeen vaikka myöhemmin, koska se ei liittynyt käyntihäiriöön mitenkään ja moottori toimii ilman putkea pikkupakkasilla ihan hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti