Pääsin juuri ensimmäisten joukossa ajamaan uuden Kehä 1:n Mestarintunnelin läpi niin, että kaikki kaistat olivat käytössä. Hesarista luin, että tunneli otettiin tänä yönä käyttöön noin vuoden etuajassa alkuperäisestä suunnitelmasta.
Pistin tunnelin avajaisten kunniaksi Donkkareita soimaan tänään postin mukana tulleelta C-kasetilta.
Olin toki tunnelin läpi ajellut jo monia kertoja, mutta oli silti vänkä tunne ajaa yöllä yksin nelikaistaista tunnelia. Vielä töihin mennessäni neljän aikaan oli molempiin suuntiin käytössä vain kolme kaistaa.
Kasettisoittimeni Elta on muuten aikamoinen kapistus. Siinä ei turhia namiskoita, kuten play- tai stop-nappeja ole, kelaus-napeista puhumattakaan. Kasetti lyödään sisään ja se ehkä alkaa soimaan. Jos ei ala, niin painaa eject-nappia ja kokeilee uudestaan, niin johan musa soi.
Äänenlaatu C-kasetilta oli ihan mahtava. En tiedä oliko kyse audiojärjestelmäni tuoreudesta, kaseteista yleensä vai juuri tästä Donkkareiden kasetista yksilönä, mutta korkeat äänet kuuluivat kuin jostain toisesta ulottuvuudesta. En ole äänipuolen ihmisiä, joten en tiedä oikeaa termiä heijaamiselle tai wowaamiselle, mitä korkeat äänet esittivät, mutta hauskalta soundi joka tapauksessa kuulosti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti