Skilliä lisää

Tuli taas opittua yhtä ja toista auton anatomiasta. Kerron siitä vaikka kuvin, niin se on vähän kuvaavampaa.

Eräänlainen alkutilanne.

Hommahan lähti siitä, että katsastusmies talvella valitteli vetonivelen suojakumista. Punto meni läpi ja se on iloisesti leimassa, mutta huomautus papereihin jäi.

Renkaidenvaihdon yhteydessä tuumailin asiaa ja päätin lähteä purkuhommiin. Ensimmäisessä kuvassa muuten hyvin näkyy tuo tumma rantu pyöränkotelossa: se on rasvaa vuotaneesta suojakumista.

Vetoakselin irrotuksessa meni ährätessä aikaa. Napamutteri itsessään oli jo vaikeaa saada auki. Mutta oikeasti kyse oli tekniikasta. Muistilista seuraavalle kerralle: ei räikkää, koska se menee rikki. Mieluummin kiinteä jatkovarsi ja siihen vielä putken pätkä jatkoksi. Ja napamutterin avaus tehdään silloin, kun kaikki neljä kumipyörää ovat maassa, ei tunkilla.

Tämä pää tulee vaihdelaatikkoon.

Pisimmän aikaa arvoin sen kanssa, uskallanko ottaa koko vetoakselia irti. Jotenkin pelkäsin, että saanko sitä ikinä paikalleen.

Ja äh. Tässä vaiheessa täytyy todeta, etten ikinä saa kirjoitettua tätä shittiä tähän vaihe vaiheelta. Se kuka ei ole tätä hommaa tehnyt, niin tulee tästä sepustuksestani vain sekavalle tuulelle.

Pitäisikö jättää tähän. No, laitan vielä yhden kuvan.

Koko paketti kannattaa rohkeasti ottaa irti.

Jos tämä homma kiinnostaa siinä mielessä, että itse meinaa tehdä, niin kannattaa katsoa vaikka tämä video. Auttoi minua.

Kokonaisuudessaan Punton laitto omin voimin antoi taas uskoa siihen, että vanhaa autoa voi todellakin korjata itse.

Minulla on nyt koko rakkine myynnissä Nettiautossa. Mutta lähinnä kokeilen minkälaisia tarjouksia tulee. Ehkä ei tule yhtään tarjousta, koska pyydän siitä niinkin jyrkkää hintaa kuin 1200 euroa.

Korjataan taas

Ihan siistiä toi auton laitto välillä, vaikka ei siinä oikein ole mitään järkeä. Saa siinä tavallaan semmoisia onnistumisen elämyksiä kun jokin homma onnistuu, mutta en sitten tiedä lopun perin onko se sen arvoista.

Arvokysymyksissä tosin ei ole yhtä oikeaa vastausta, yleensä. Siis meinaan sitä, että jos laskee ollenkaan painoarvoa sille omalle "harrastukselle", mitä romuauton korjaaminen on, niin sitten se ehkä on kannattavaa. Mutta jos ajattelee kylmän utilitaristisesti, että auto on ajoneuvo, työkalu ja kone, jonka pitää toimia, ei harrastamisessa ole mitään järkeä.

Mutta sitten ollaankin elämän peruskysymysten äärellä, että onko missään sitten mitään järkeä. Ihan yhtä lailla judo tai postimerkkeily on tyhmä harrastus, jos auton korjaaminenkin on.

Tavallaan perustelen vanhan Fiatin korjaamista itselleni sillä, että opin uutta. Mutta mitä varten? Tuskin riittää yksi ihmiselämä siihen, että osaa korjata jokaisen rikkimenevän paikan tietyllä automerkillä.

Nyt se Punto sitten makaa rampautuneena Kirkkonumella. Aloitin vetonivelen suojakumin rempan. Kätevää sitä on tehdä Kirkkonummella, kun kevät on alkanut ja asfaltilla voi könytä, kun kerran asfaltti jälleen näkyy. Ja vanhempieni talon autokatoksessa Punto voi hengata yön yli ja odotella kun huomenna menen jatkamaan projektia.

Nyt homma jäi siihen, että tuli väsy ja aikaikkuna sulkeutui. Lisäksi tarvitsen osia Motonetistä. Ainakin napamutterin ajattelin ostaa ja ehkä uuden vetonivelen. Ehkä.

Laitoin Punton muuten koemyyntiin.

Ja hitsi. Älkää ostako Ikean Expedit-pöytää kirjoituspöydäksi, ellette hommaa siihen jotain pehmustetta ranteille. Tää reuna on pirun terävä ja kirjoittaminen sattuu.

Kevät tulossa

Siellä se edelleen seisoo. Lämpömittari on vihdoin plussan puolella ja lumet sulaa.

Sain Konalan Autokeskuksesta hauskan kirjeen:

"Vaihda nyt huippusuosittuun Fiat Puntoon, saat 2500 euron hyvityksen vanhasta autostasi."

Hehe. Maksaisivat muka 2500 euroa Puntostani. Jollekin asiasta vähemmän tietämättömälle, joka saa vastaavan kirjeen kotiin, voi tulla se illuusio, että oma auto olisi tuon arvoinen.

No, tuo on vain myyntimiesten kikkailua. En tarvitse upo-uutta autoa, varsinkaan Fiatia.

Ajoin tuossa männäpäivänä uutta Fiat 500 L:ää ja se ei ainakaan ollut makuuni. Ei siis Makuuni, vaan makuuni.

Makuunissa en muuten käy, koska sain sieltä huonoa palvelua vuonna 2001.

Eilen käytiin vaimon kanssa Filmtownissa.